Soomlasi on Tartus olnud juba aastasadu. Esimesed tulid ilmselt Rootsi vägedega piirama linna 1599. aastal. Rootslased said linna kätte pikemaks ajaks 1625. aastal. Tartu ülikool avati 1632. aasta ja esimeste üliõpilaste seas oli ka Soomest pärit tudengeid. Ka Suure Põhja sõja ajal kaitses linna ka soome väesalk. 19. sajandi soome estofiilidel oli tähtis roll eesti rahvusliku liikumise sünnis. 20. sajandi algupoolel õpetasid ülikoolis mitmed soome professorid. Ka kuulus soome luuletaja Eino Leino armus Tartusse ja isegi soovis võtta vastu Eesti kodakondsuse. Nõukogude ajal 1964. aastal pidas president Urho Kekkonen Ülikooli aulas innustava eestikeelse kõne.

Uue iseseisvumise ajal aitasid soomlased eestlasi mitmel viisil. Tartusse avati Tampere Maja ja Soome instituut. Mitmed soome tudengid ründasid õppima Tartu ülikoolidesse. Üks suurimatest Tartu tööandjatest on A. Le Coqi õlletehas, mille omanikuks on soome ettevõtte Olvi. 2000. aastal avati Tartus Soome põhikool. Nendel lehkülgedel räägitakse Tartu soomlastest ning nendega seotud paikadest kõne.

Nendel lehekülgedel räägitakse Tartut külastanud ja elanud soomlastest ning nendega seotud kohtadest.

Suomalaisia on ollut Tartossa jo vuosisatoja. Ensimmäiset tulivat ilmeisesti ruotsalaisen sotaväen mukana vuonna 1599 Tarttoa piirittämään, tuolloin Tartto oli puolalaisten hallussa. Tartosta tuli pidemmäksi aikaa osa Ruotsia vuonna 1625. Tarton yliopisto avattiin 1632 ja ensimmäisten opiskelijoiden joukossa oli myös Suomesta tulleita nuoria. Myös Suuren Pohjan sodan melskeisissä 1700-luvun alussa oli suomalaisia joukkoja. 1800-luvulla suomalaisilla estofiileilla oli tärkeä vaikutus virolaiseen kansalliseen liikkeeseen. 1900-luvun alkupuolella Tarton yliopistossa oli maineikkaita suomalaisia professoreita. Myös Eino Leino rakastui Tarttoon ja toivoi jopa Viron kansalaisuutta. Neuvostoaikana vuonna 1964 presidentti Urho Kekkonen piti innostavan puheen viroksi yliopiston juhlasalissa.

Uudelleen itsenäistymisen aikoihin suomalaiset auttoivat virolaisia monin tavoin. Tarttoon avattiin Tampere-maja ja Suomi-instituutti. Suomalaiset opiskelijat ryntäsivät joukoittain Tarttoon opiskelemaan. Yksi suurimmista työnantajista Tartossa on suomalaisomistuksessa oleva A. Le Coqin oluttehdas. Vuonna 2000 avattiin Tarton suomalainen peruskoulu.

Näillä sivuilla esitellään Tartossa olleita suomalaisia ja heihin liittyviä paikkoja.