Soome kunstniku Mariliina Valkama näitus „Köögiviljaaed” avatakse neljapäeval, 20. novembril, kell 17 Tampere Maja galeriis (Jaani 4, Tartu).
Köögiviljaaed on paik, kus inimene kasvatab endale söögiks sobivaid taimi. Võib mõelda, et toidutaimed on inimese meelevallas nii toiduna kui ka viljelduna. Samas nende kõige laialdasem levik üle maailma põhineb just inimese tegevusel. Inimene eemaldab peenramaalt muud taimed, kaevab ja väetab mulda, hoolitseb kastmise eest ja kogub seemned järgmiseks aastaks tallele. Kas siis õun, kartul või näiteks nisu on inimese ori – või on vastupidi?
Kõik elusolendid vajavad vett ja toitu. Toit on keeruline teema, mis võib pakkuda suurt rõõmu või kannatust. Inimese suhe kultuurtaimedega on loonud võimaluse tänapäevaste mitmekesiste kultuuride tekkeks. Sõna „kultuur“ põhineb ladinakeelsel sõnavaral, mis viitab harimisele ja maaharimisele (nt cultura – põlluharimine).
Näitusel olevad taimekujutised viitavad nii vanadele õppetahvlitele ja nende loodud ühisele arusaamale maailmast kui ka vanitas-maali traditsioonile, mis tuletab meelde elu kaduvust. Teoste materjaliks on puidupinnale kantud pildid, kasutades näiteks vineeripoe ülejääke. Selle tehnika loomulik osa on vead ja rebendid – need on sisuliselt olulised ja muudavad iga töö ainulaadseks. Ka all oleva materjali kumamine mõjutab teose lõplikku ilmet.
Mariliina Valkama
Keittiöpuutarha
Keittiöpuutarha on paikka, jossa ihminen kasvattaa itselleen ruuaksi sopivia kasveja. Voidaan ajatella ruokakasvien olevan ihmisen armoilla ruokana ja viljeltyinä, mutta toisaalta yleisimpien ruokakasvien voittokulku ympäri maailman perustuu juuri ihmisen toimintaan. Ihminen raivaa muut kasvit keittiöpuutarhastaan, kääntää ja lannoittaa maan, huolehtii kastelusta ja kerää siemenet seuraavaa vuotta varten talteen. Onko siis omena, peruna tai vaikkapa vehnä ihmisen orja vai toisinpäin?
Kaikkien elollisten on saatava vettä ja ravintoa. Ruoka on monimutkainen asia, jonka äärellä voi kokea suurta iloa tai kärsimystä. Ihmisen suhde viljelykasveihin mahdollistaa nykyiset monimuotoiset kulttuurit. Sana kulttuuri pohjautuu latinan viljelemistä merkitsevään sanastoon (mm. cultura maanviljelys).
Näyttelyn kasvikuvat viittaavat niin opetustauluihin ja niiden kautta jaettuun yhteiseen näkemykseen todellisuudesta kuin vanitas-maalausten muistutukseen elämän rajallisuudesta. Teosten materiaalinen tekniikka on kuvansiirto puupohjalle, mm. vaneriliikkeen ylijäämäpaloille. Tähän tekniikkaan oleellisena osana kuuluvat virheet ja repeämät. Ne ovat sisällöllisesti merkittäviä ja tekevät samalla teoksista ainutlaatuisia. Myös kuvan alta kuultava pohjamateriaali antaa oman osansa teoksen lopulliseen ilmiasuun.
Mariliina Valkamat huvitab inimese suhe teistesse liikidesse, eriti taimedesse. Ta uurib inimese ja taimede kokkupuute piire kultuurilisest vaatenurgast, kasutades erinevaid kujutava kunsti võtteid. Talle on omased fotopõhine pildiülekanne puidule, paberist skulptuurid ja objektikogumid.
Valkama elab ja töötab nii Helsingis kui ka Tamperes. Ta lõpetas Lapimaa rakenduskõrgkooli 2018. Tema teoseid on eksponeeritud galeriinäitustel muu hulgas Berliinis, Tamperes ja Turus.
Mariliina Valkamaa kiinnostaa ihmisen suhde muihin lajeihin, erityisesti kasveihin. Hän tarkastelee ihmisen ja kasvien kohtaamisen rajapintoja kulttuurista lähtökohdista kuvataiteen eri menetelmin. Hänelle ominaisia tekniikoita ovat valokuvalähtöinen kuvansiirto puupohjalle, paperiveistokset ja esinekoosteet.
Valkama asuu ja työskentelee sekä Helsingissä että Tampereella. Valkama valmistui kuvataiteilijaksi Lapin ammattikorkeakoulusta 2018. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerianäyttelyissä mm. Berliinissä, Tampereella ja Turussa.