Beefy
Kolmapäeval, 29. septembril kell 17 avatakse Tampere kunstniku Henna Nergi installatsiooninäitus. Näitusel nimega Beefy arutletakse inim- ja heteroseksuaalkeskse maailma hegemooniat. Kunstnik kutsub vaatajad töödeldama ja kohandama teoseid. Näitus jääb avatuks 17. oktoobrini.
Kunstnik suhtub eelarvamuseta materjalidesse ja tehnikatesse. Tulemus on tihti väga ootamatu. Teosed analüüsivad kriitiliselt aktuaalseid teemasid. Näituse külastaja, teos ja teema moodustavad ühe terviku.
Beefy
Keskiviikkona, 29. syyskuuta kello 17 avattiin tamperelaisen taiteilijan Henna Nergin istallaationäyttely. Näyttely nimeltään Beefy tutkii ihmis- ja heteroseksuaalikeskeisen maailman hegemoniaa. Taiteilija kutsuu katsojia muovaamaan teoksia. Näyttely oli avoinna 17. lokakuuta 2021 asti.
Henna Nerg (s.1991) on Kuopiossa syntynyt, nykyään Tampereella asuva ja työskentelevä taiteilija. Työskentelyssään hänellä on ennakkoluuloton asenne materiaaleja ja työtekniikoita kohtaan, ja hänen taiteellinen ulosantinsa on moninaista ja yllättävää. Teoksissa taiteilija ruotii ajankohtaisia teemoja ja tapahtumia kriittisesti. Osallistavuus on hänen teoksissaan yleinen elementti: taiteen kokija, teos ja teoksen aihe kohtaavat.
„Kas sojaviinerit tohib vorstiks kutsuda? Kas kaerapiim on piim või jook? Euroopa Liidus on soov kaitsta tarbijaid eksitava reklaami eest, aga samal piim- ja lihatööstus kasutab romantilisi võtteid oma marketingis”, arutleb kunstnik. „Samasuguseid arutelusid tekkib ka sugupoolega seotatavates küsimustes. Poliitilise otsuste objektideks on inimesed, keda oletatakse naisteks või teisesuguste seksuaalsete identiteediga inimesteks.”
„Piimatootang põhineb lehmale, kes poegib aastas ühe vasika, kellele ta toodab piima. Lehm kiindub kohe oma vasikasse, aga pojad võõrutatakse emadest. On väga kummaline, et joome toitu, mis on mõeldud teise liigi poegadele”, ütleb Henna Nerg.
Beefy on näyttelykokonaisuus, jossa pohditaan ihmiskeskeisen heteronormitiivisen hegemonian valta-asemaa. Katsojat ovat tervetulleita muokkaamaan veistoksien ja installaatioiden hahmojen kehoja, ja olemaan päättämässä niiden oikeuksista, aivan kuten binäärisessä yhteiskunnassa päivittäin tehdään.
Saako soijanakkia kutsua nakiksi? Saako kauramaitoa kutsua maidoksi? Euroopan Unionin parlamentti äänesti aiheesta taannoin, ja tarkensi elintarvikelainsäädännön pykäliä kuluttajasuojaa parantaakseen ja harhaanjohtavan markkinoinnin välttämiseksi. Samaanaikaan, kun kuluttajien kiinnostus on keskittynyt siihen, millä nimellä korviketuotetta jatkossa saa kutsua, maito-ja lihateollisuus jatkaa kyseenalaistamatta romantisoidun maatilakuvitelman levittämistä osana omaa markkinointiaan. Maailmalla kuohuu muukin keskutelu kuin kuluttajainsuojan parantaminen – käymme taas kamppailua perusihmisoikeuksista niin lisääntymiseen kuin sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä.Taistelu on yhä arkipäivää –päätöksenteon kohteena ovat naisoletettujen ja muunsukupuolisten vartalot.
Henna Nerg on sündinud 1991. aastal Kuopios. Praegu töötab ta Tamperes. Ta on lõpetanud Tampere rakenduskunstikooli kunstniku erialal ja õpib praegu Bergeni ülikoolis Norras. Ta on korraldanud mitmeid näitusi Soomes ja mujal Euroopas.
Maatilan ympäristöön kuuluva susikeskustelu leimahtaa vuosittain. Susi, jonka elinalue pienenee jatkuvasti maatalouden levittäydyttyä sen reviireille, on lajityypillisesti käyttäytyessään demonisoitu peto, jonka oikeutta olemassaoloon olemmekin valmiita karsimaan pelon ja vihan voimalla. Sudenkaatolupia myönnetään eritysikaatolupa prosessin kautta, ja niiden myöntämis syy on yleensä karjatalouteen liittyvä taloudellinen vahinko.