Maari Soekov “Kujumuutujad”
Maari Soekov (s 1991) tegeleb varjude, hingeloomade ning astraalrändudega, inimesed saavad loomadeks ja loomadest saavad inimesed.
„Kujumuutjate olemus on metafoorne – inimene pürgib alati kuhugi kaugemale, olevikus pole kunagi piisavalt hea. Liikumine toimub alati silmapiiri poole”, ütleb kunstnik. Kujumuutjate lood on traagilised ning eskapistlikud, täidetud igatsuse ning teisekssaamise valuga.
”Kujumuutjad kõnnivad varjudes ‒ teisekssaamine ei pruugi olla ilus ega vabatahtlik. Nad on pärit paikadest, mis asuvad argimaailma piiridest veidi väljaspool: unenägudes, kuuldud lugudes, sürreaalsetes igapäevastes situatsioonides,” kirjeldab Maari Soekov. Kõik näitusel olevad tööd on valminud segatehnikas joonistusest ja digitöötlusest ning on loodud viimase paari aasta jooksul.
Maari Soekov Uni
Maari Soekov “Hahmonmuuttajat”
Maari Soekovin (syntynyt 1991) teoksissa on varjoja, sieluneläimiä, ihmiset muuttuvat eläimiksi ja eläimistä tulee ihmisiä.
“Hahmonmuuttujien olemus on metaforinen – ihminen pyrkii aina jonnekin kauas, tässä ei ole koskaan riittävän hyvä. Liike tapahtuu aina horisonttiin”, taiteilija kertoo. Hahmonmuuttujien tarinat ovat tragedisia ja eskapistisia, täynnä kaipuuta ja muuttumisen kipua”
“Hahmonmuuttujat käyvät varjoissa – muuttuminen ei aina ole helppoa tai vapaaehtoista. He ovat peräisin paikoista, jotka sijaitsevat arjen toisella puolella: unissa, tarinoissa, surrealistisissa tilanteissa”, Soekov kuvaa. Kaikki näyttelyn teokset ovat tehty sekateknisiä piirroksia ja digitaalisesti käsiteltyjä. Ne ovat syntyneet parin viime vuoden aikana.
Maari Soekov õpib praegu Tartu Kõrgemas Kunstikoolis fotograafiat, kuid talle on ka
joonistamine alati väga hingelähedane olnud. Ajavahemikus 2010‒2013 on ta osalenud
kollektiivsetel näitustel ning avanud kaks väiksemat isikunäitust. Tartu inimesed on võinud ühttema teost näha Toomemäel ‒ 2012. aasta kevadel Stencibility tänavakunstifestivali raames valminud seinamaali “Ouroboros”
Maari Soekov opiskelee Tarton taidekorkeakoulussa valokuvausta, mutta hänelle piirtäminen on aina ollut hyvin läheistä. Vuosina 2010-2013 hänellä on ollut monia ryhmänäyttelyitä ja kaksi pienempää yksityisnäyttelyä. Tartollaiset ovat voineet nähdä yhtä hänen teostaan Toomemäellä – 2012 keväällä Stencibility-katutaidefestivaaleilla tehtyä Ouroboros-teosta.